Page 20 - Palveluesimies 2/2013

sivu

20

Henkilön ns. työttömyysturvan työs-

säoloehtoon voidaan lukea tietyin

edellytyksin myös toisessa EU/ETA-

maassa tehtyä työtä. EU/ETA-mai-

den tai muiden sopimusmaiden ul-

kopuolella eli ns. kolmansissa mais-

sa tehtyä työtä voidaan lukea työssä-

oloehtoon vain, jos työ on tehty lä-

hetettynä työntekijänä suomalaisen

työnantajan palveluksessa. Paikalli-

sen työnantajan palveluksessa teh-

ty työ ei kelpaa. Yli vuoden työsken-

telyn jälkeen aikaisemmin hankitun

työssäoloehdon on oikeuskäytännös-

sä katsottu myös ns. katkeavan.

Työttömyysturvan piiriin

kuuluminen

Henkilön saapuessa Suomeen kol-

mannessa maassa työskenneltyään,

hänen oikeutensa työttömyysetuu-

teen ratkeaa Suomen kansallisen lain-

säädännön perusteella. Työttömyys-

etuuden myöntämisen edellytyksenä

on tällöin, että hän asuu Suomessa ja

täyttää muutkin työttömyysturvalais-

sa säädetyt etuuden saamisen edelly-

tykset. Suomessa asuminen ratkais-

taan asumiseen perustuvan sosiaali-

turvalainsäädännön soveltamisesta

annetun lain (soveltamisalain) perus-

teella. Työttömyyskassan pyytää tar-

vittaessa Kansaneläkelaitokselta Suo-

messa asumista koskevaa päätöstä. So-

veltamisalain perusteella ratkaistaan

se, asuuko henkilö etuutta hakiessaan

Suomessa, mutta ei sitä, onko henki-

lö ulkomailla työskennellessään kuu-

lunut työttömyysturvalain soveltami-

sen piiriin. Tämä ratkaistaan työttö-

myysturvalain säännösten mukaan.

Työskentely lähetettynä

työntekijänä

Työttömyysturvalakia sovelletaan

myös ulkomailla olevaan työnteki-

jään, jonka suomalainen työnanta-

ja on Suomesta lähettänyt ulkomail-

le työhön samalle työnantajalle. Sa-

ma koskee työntekijää, jonka suoma-

lainen yritys on lähettänyt ulkomaille

työhön tämän yrityksen kanssa sa-

maan taloudelliseen kokonaisuuteen

kuuluvaan ulkomaiseen emo-, tytär-

tai sisaryritykseen, jos työntekijän

työsuhde lähettäneeseen yritykseen

jatkuu ulkomailla työskentelyn ajan.

Lain soveltamisalan piiriin eivät sen

sijaan kuulu suomalaisen työnantajan

ulkomaille lähettämät työntekijät, joi-

den työsuhde suomalaiseen työnanta-

jaan on katkennut. Tällaisia henkilöi-

tä ovat esimerkiksi saman konsernin

sisällä eri työnantajan palvelukseen

ulkomaille siirtyneet henkilöt.

Työttömyysturva seuraa työeläke- ja

tapaturmavakuutuksessa vakiintunut-

ta käytäntöä, jossa on kiinnitetty huo-

miota erityisesti sellaisiin kriteereihin

kuten oikeuteen erottaa työntekijä ja

palkanmaksuvastuuseen.

Lähetetyn työntekijän on myös mah-

dollista saada soviteltua työttömyys-

päivärahaa työskennellessään kolman-

nessa maassa.

Muu työskentely

kolmannessa maassa

Henkilön työskennellessä ei-sopimus-

maassa muuna kuin lähettynä työnte-

kijänä, ei työssäoloa voida lukea työs-

säoloehtoon eikä oikeutta työttömyy-

setuuteen Suomessa välttämättä ole.

Työtä kolmannessa maassa ei ole oi-

keuskäytännössä pidetty myöskään

hyväksyttävänä syynä pidentää työs-

säoloehdon ns. tarkastelujaksoa.

Toisaalta työskentelyyn kolmannes-

sa maassa ei ole sovellettu säännöstä

(työttömyysturvalain 5 luvun 10 §),

jonka mukaan yli kuuden kuukau-

den ilman hyväksyttävää syytä tapah-

tunut poissaolo työmarkkinoilta aihe-

uttaa työssäoloehdon menettämisen.

Tehtyä työtä arvioidaan samalla taval-

la kuin sitä arvioitaisiin Suomessa teh-

tynä. Vakiintuessa oikeuskäytännössä

on kuitenkin tiukasti lähdetty siitä, et-

tä henkilön työskennellessä yli vuoden

(vuoden raja on alun perin lähtöisin

asumiseen perustuvan sosiaaliturva-

lainsäädännön soveltamisesta annetus-

ta laista) kolmannessa maassa, aiem-

min Suomessa hankitun työssäoloeh-

don ei ole katsottu olevan enää voi-

massa, vaikka Suomessa tehtyä työtä

mahtuisi tarkastelujaksolle riittävästi.

Kansainvälisessä organisaatiossa teh-

dyistä töistä ainoastaan toimiminen

YK-rauhanturvajoukoissa voidaan lu-

kea työssäoloehtoon. Kuitenkin työs-

säoloehdon tarkastelujaksoa piden-

tää se aika, jolloin henkilö on työs-

kennellyt sellaisessa kansainvälises-

sä järjestössä, jonka toimintaan Suo-

mi osallistuu. Tällaisia organisaatioita

ovat esimerkiksi YK ja sen alajärjes-

töt ILO, UNESCO, ja UNICEF se-

kä muut valtioiden väliset organisaa-

tiot kuten esimerkiksi EU, OECD,

GATT, Maailmanpankki, Pohjois-

maiden ministerineuvosto ja Pohjois-

maiden neuvosto. Sen sijaan työsken-

tely esimerkiksi Kansainvälisessä Pu-

naisessa Ristissä ei mahdollista tarkas-

telujakson pidentämistä.

Muu oleskelu

kolmannessa maassa

Henkilö on myös voinut oleskella ul-

komailla tekemättä siellä töitä. Työn-

hakija voi nykyisten säännösten mu-

kaan oleskella ulkomailla pitkiäkin

aikoja ja olla kuitenkin työmarkki-

noiden käytettävissä Suomessa. An-

siopäivärahan saamisen ehdottoma-

na työvoimapoliittisena edellytyksenä

näissä tilanteissa kuitenkin on se, et-

tä henkilö on valmis vastaanottamaan

kokoaikatyötä ja TE -toimiston tarjo-

amia palveluita myös ulkomailla oles-

kelunsa aikana.

Lisäksi sairaus, laitoshoito, asevelvol-

lisuus, siviilipalvelus, opinnot, lap-

sen syntymä, alle 3 – vuotiaan lap-

sen hoito tai muut näihin verrattavat

syyt ovat myös ulkomailla tapahtues-

saan sellaisia hyväksyttäviä syitä, jot-

ka mahdollistavat työssäoloehdon tar-

kastelujakson pidentämisen. Esimer-

kiksi ulkomailla tapahtunutta opis-

kelua on kuitenkin arvioitava samoin

perustein kuin Suomessa tapahtuvaa

opiskelua eli harrastusluontoinen tai

vähäinen opiskelu ei ole hyväksyttävä

syy tarkastelujakson pidentämiselle.

Ratkaisevaa on opiskelun sitovuus ja

laajuus ja huomiota on kiinnitettävä

myös siihen, olisiko kyseisestä opis-

kelua Suomessa pidetty päätoimisena.

Kolmannesta maasta

myönnetty etuus

Henkilölle kolmannesta maasta

myönnetyn sosiaalietuuden vaiku-

tuksesta ansiopäivärahaan säädetään

ainoastaan koskien toisesta valtios-

ta myönnetyn työkyvyttömyyseläk-

keen vähentämisestä. Jos henkilö saa

eläkettä tai muuta etuutta työkyvyt-

tömyyden perusteella vain toisen val-

tion lainsäädännön mukaisesti, tämä

sosiaalietuus vähennetään hänen an-

siopäivärahastaan. Tällöin on kyseessä

tilanne, jossa henkilö ei ole joko hake-

nut etuutta työkyvyttömyyden perus-

teella Suomessa tai tällainen hakemus

on hylätty. Etuus on ansiopäivärahas-

ta vähennettävä etuus siitä riippumat-

ta, onko se myönnetty täyden vai osit-

taisen työkyvyttömyyden perusteella.

Kolmannesta maasta myönnetyt

muut etuudet kuin työkyvyttömyys-

eläkkeet eivät vaikuta työttömyyskas-

sojen myöntämään ansiopäivärahaan,

koska niiden vähentämisestä ei ole

säännöstä tai sopimusta.

Työskentely

ns. kolmannessa

maassa

Työttömyyskassa tiedottaa