Page 16 - Palveluesimies 2/2013

sivu

16

Työelämässä ihmisten keskinäinen

riippuvuus on viime vuosina kasva-

nut riippumatta paikasta työyhtei-

sön hierarkiassa ja tämä taas on joh-

tanut työyhteisötaitojen korostumi-

seen. Samalla kun työyhteisötaidot

korostuvat, kulmikkaiden ja joiltain

osin yhteistyökyvyttömien työnteki-

jöiden haittavaikutukset työyhteisös-

sä tulevat paremmin esiin. Työelämän

konfliktiherkkyys on lisääntynyt ja

alaisten sitouttamisesta ja motivoin-

nista on tullut aiempaa vaikeampaa.

Tämä on johtanut pikkuhiljaa siihen,

että alaistaitojakin on alettu perään-

kuuluttaa aiempaa hanakammin osa-

na työyhteisöjen kehittämistä ja ke-

hittymistä. On alettu ymmärtää, et-

tä pelkkä hyvä esimiestyö ei enää rii-

tä mihinkään, vaikka esimiestyön vai-

kuttavuus ja valmentava johtaminen

taitoina korostuisivatkin.

Oman työn tekeminen hyvin ei yk-

sinään ole riittävä alaistaito työyhtei-

sön hyvinvoinnin kannalta. Sen lisäk-

si tarvitaan myös muita taitoja, eri-

tyisesti vuorovaikutustaitoja. Esimer-

kiksi yhteistyökyky ja hyvä vuoro-

vaikutuskyky lasketaan alaistaitojen

minimitasoon kuuluviksi, eli ne ovat

vasta pohjaa hyvien alaistaitojen to-

teuttamiselle, mutta eivät alaistaitoja

sanan varsinaisessa merkityksessä.

Ammatillinen osaaminen on alais-

taidon itsestään selvyys, samoin kuin

esimerkiksi käytöstavat ja vuorovaiku-

tustaidot. Sille pohjalle on mahdollis-

ta rakentaa luottamukseen, sitoutu-

miseen ja motivaatioon perustuvia

todellisia alaistaitoja. Luottamus on

edellytys sille, että työntekijät jakavat

osaamistaan, tietojaan ja taitojaan.

Luottamuksen avulla voidaan esimer-

kiksi helpottaa keskinäistä kommu-

nikointia ja tehostaa päätösten täy-

täntöönpanoa. Luottamus taas luo

sitoutuneisuutta, eli sisäistettyä vas-

tuuta työpanoksesta ja siitä suoriu-

tumisesta. Sitoutuneisuus näkyy ha-

lukkuutena kehittää työtä, työympä-

ristöä ja omaa toimintaansa osana si-

tä. Sitoutunut henkilö antaa energi-

aansa ja osaamistaan organisaationsa

käyttöön. Motivaatio taas tarkoituk-

senmukaisuuteen liittyvää toimintaa,

joka ilmenee työhalukkuutena ja työ-

tyytyväisyytenä. Motivaatiolla siis tar-

koitetaan jossain määrin pysyvää in-

nostuneisuutta työhön.

Määritelmän mukaan alaistaidot ovat

siis työntekijän käyttäytymistä, joka

ei kuulu työn muodollisiin vaatimuk-

siin mutta vaikuttaa osaltaan työyh-

teisön tehokkaaseen toimintaan. Hy-

vään alaistaitoon tai alaistaitojen si-

säistämiseen kuuluu muun muassa

työtovereitten auttaminen, erilaisten

työtehtävien vapaaehtoinen ottami-

nen, tarpeettomien konfliktien vält-

täminen ja oman mielipiteensä ra-

kentava ilmaiseminen. Myös esimie-

heen kohdistuvien odotusten realisti-

suus ja jäsentyneisyys kuuluvat osana

alaistaitoihin. Hyvä alainen osaa siis

olla kohtuullinen esimiestään koh-

taan, ja esimiehen on vastavuoroises-

ti helppo olla vuorovaikutuksessa alai-

sen kanssa, joka osaa sanoa, mitä esi-

mieheltä haluaa.

Alaistaidot ovat työntekijän kykyjä

ja taitoja toimia työyhteisönsä täysi-

valtaisena jäsenenä. Alaistaidot liitty-

vät pikemminkin työntekijän asen-

teisiin työtä, työyhteisöä ja esimies-

tä kohtaan ja hänen kykyynsä toimia

rakentavasti ja tukien sekä työtoverei-

ta että esimiestään. Alaistaidot sisäis-

tänyt työntekijä arvostaa, kunnioit-

taa, osaa huomioida ja on kohtelias,

mutta osaa myös ottaa vastuuta omas-

ta työympäristöstään ja työstään sekä

niiden kehittämisestä. Alaistaitoihin

voidaan lukea myös käytettävissä ole-

vien resurssien järkevä käyttö, eli esi-

merkiksi työajan käyttäminen tehok-

kaasti tai työvälineiden huolellinen

käyttäminen.

Alaistaitoihin liittyy olennaisesti

myös kyky antaa ja vastaanottaa pa-

lautetta rakentavasti. Palautteen an-

taminen mielletään usein esimiehen

tehtäväksi, mutta se on kuitenkin ko-

ko työyhteisön yhteinen asia. Kaik-

ki tarvitsevat jatkuvasti palautetta sii-

tä, miten ovat suoriutuneet tai miten

heidän odotetaan suoriutuvan. Pa-

lautteen saamisen pitäisi olla kaiken

kehittymisen ja oppimisen edellytys,

samoin kuin sen, että osaamme ottaa

sitä vastaan.

Työntekijän on siis opittava peiliin

katsomisen tärkeys. On osattava näh-

dä paitsi omat ja työyhteisönsä heik-

koudet, myös ne hyvät ja vahvat asiat.

On opeteltava oppimaan sekä omis-

ta että muiden virheistä ja tunnusta-

maan ja tunnistamaan tosiasiat.

Alaistaidoista

tuottavuutta ja

itseohjautuvuutta

Moni esimies on kokenut ajoittain alaistensa

osoittelevan sormella ja etsivän syntipukkia

vaikkapa työpaikan huonolle työilmapiirille ni-

menomaan ja ainoastaan esimiehestä, hänen

käytöksestään tai toiminnastaan. Jos pomoja

on yksi ja alaisia kymmenen, on helppoa ajatel-

la työpaikan ongelmien johtuvan esimiehestä.

Usein esimies joutuu näkemyksissään perään-

tymään tai pehmentelemään. Kävin kuuntele-

massa työyhteisövalmentaja, ekonomi Esa Vi-

hervuorta. Hän vetää koulutuksia alaistaidois-

ta. Siis siitä, kuinka olla hyvä alainen.