Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä toistaiseksi tai määräajaksi, jos työ on vähentynyt irtisanomiseenkin oikeuttavalla tavalla taloudellisista ja tuotannollisista syistä pysyvästi ja olennaisesti. Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet vain tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta, niin toimihenkilö voidaan vastaavasti lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi. Tässä tilanteessa ei edellytetä irtisanomisperusteen olemassaoloa.
Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista, mutta työehtosopimuksissa on voitu sopia tätä pidemmistä ilmoitusajoista. Jos sovellettavassa työehtosopimuksessa on seitsemää päivää pidempi lomautusilmoitusaika, työnantaja ja luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja saavat sopia kirjallisesti vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta.
Lomauttamista koskeva ilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste sekä sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa, jos se, jonka sijaisena tämä on, voitaisiin lomauttaa. Lomautus ei voi olla pitempi kuin työn vähenemisen aika. Joissakin työehtosopimuksissa on voitu esimerkiksi kieltää kokonaan määräaikaisen työntekijän lomauttaminen.
Lomautuksen ajalta toimihenkilöllä ei ole oikeutta saada luontaisetuja, koska sekä palkanmaksu että työnteko ovat keskeytyksessä. Poikkeuksena on palkkaetuna oleva työsuhdeasunto, jonka käyttämiseen säilyy oikeus myös lomautuksen aikana. Lomautuksen ajalta kertyy vuosilomaa 30 ensimmäisen työpäivän veroisen päivän ajalta ( 5 pv/vko).
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautuksen ajaksi muuta työtä, mutta toistaiseksi lomautetun työntekijän on kyettävä palaamaan entiseen työhönsä 7 päivän kuluessa työnantajan ilmoitettua töiden jatkumisesta, ellei toisin ole sovittu. Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijä voi irtisanoutua muusta työstä viiden päivän irtisanomisajalla. Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomautusaikana ilman irtisanomisaikaa.
Jos lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus ja saada irtisanomisajan palkkansa sekä vuosilomakorvaus. Irtisanomisajan palkasta saa vähentää 14 päivän palkan vain, jos työntekijä on lomautettu yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
Osittain lomautetulla ei ole irtisanouduttuaan oikeutta irtisanomisajan palkkaan, vaikka lomautus olisi kestänyt yli 200 päivää. Osittain lomautettu tekee joko lyhennettyä työpäivää tai lyhennettyä työviikkoa. Poikkeuksellisesti työnantajalle voi syntyä velvollisuus maksaa irtisanomisajan palkka, jos lomautuksen aikainen työssäolo muodostaa vain hyvin vähäisen osan säännönmukaisesta työajasta tai jos työnantaja kutsuu työntekijän lomautusjakson aikana lyhytaikaisesti työhön ainoastaan välttääkseen 200 päivän täyttymisen. Osittain lomautettu ei voi irtisanoutua ilman karenssiseuraamusta työttömyysturvassa (45 päivää).