Page 2 - Palveluesimies 2/2013

sivu

2

Mika Valkonen, päätoimittaja

Se oli siinä

Työmarkkinajärjestöjen tunnustelut

keskitetyn palkkaratkaisun aikaansaa-

miseksi kariutuivat ainakin tältä erää.

Keskusjärjestöneuvotteluissa ei pääs-

ty varsinaisesti edes neuvottelemaan.

Neuvotteluja käytiin ennemminkin

siitä, neuvotellaanko vai ei. Järjestöjen

arvioiden mukaan edessä syksystä lu-

kien on nyt liittokierros. Neuvottelui-

hin mennään tiukentuneilla asenteil-

la. Työmarkkinoille povataan neuvot-

telukierroksen alkaessa syksyllä työ-

taisteluja ja lakonuhkia. Bulevardilla

riittää varmasti vierailijoita valtakun-

nansovittelijan tiloissa.

Työmarkkinaneuvotteluista ei pal-

kansaajajärjestöjen mukaan tullut mi-

tään, koska työnantajia edustava Elin-

keinoelämän Keskusliitto EK kaatoi

neuvottelut kovalla linjallaan. EK oli-

si palkansaajajärjestöjen mukaan ha-

lunnut palkankorotusten sijasta vain

alentaa jo sovittuja eläkemaksuja ei-

kä EK olisi ollut valmis kaikille an-

nettavaan pieni- ja keskipalkkalaisia

suosivaan solidaariseen yleiskorotuk-

seen. EK puolestaan kertoi hakeneen-

sa loppuun asti erilaisia ratkaisumal-

leja neuvottelujen laukaisemiseksi,

mutta ilman mitään vastakaikua. Sii-

tä, kenen käteen Musta Pekka lopulta

jäi, saa kukin olla vapaasti ihan omaa

mieltä. Selvää on, että maan hallitus

ei saanut ainakaan haluamaansa ve-

toapua. Keskitetty työmarkkinarat-

kaisu olisi sen mukaan lisännyt mer-

kittävästi ennustettavuutta vaikeas-

sa taloustilanteessa. Sitä, kuinka pal-

jon paineet leikkausten tekemiseksi

olisivat todellisuudessa helpottuneet,

jos palkkaratkaisu olisi saatu aikaan

ennen hallituksen ns. kehysriiheä,

voi vain viisastella. Liikkumatilaa ei

alun pitäenkään ole liikoja siellä ol-

lut. EK:takin taisi kiinnostaa eniten,

mitä ja millä tavoin maan hallitus sil-

le eniten lupaa. Yritysveron alenta-

minen oli muutoinkin luvassa ilman

vastinetta. Se tulikin kuin Manulle il-

lallinen ilman konkreettista velvoitet-

ta työllistää ketään tai turvata kenen-

kään työsuhdetta.

Palkansaajajärjestöjä kismitti työ-

markkinaneuvotteluissa erityisesti se,

että niiden mukaan työeläkemaksun

alennukset olisivat tulleet aikanaan

palkansaajien ja nuorten maksetta-

viksi. Kun mitään ei ole ollut perstas-

kussa, ei sivutaskustakaan ole haluttu

ottaa mitään. Palkkaratkaisuneuvot-

telut kariutuivat ennen kaikkea pe-

riaatekysymykseen siitä, rahoitetaan-

ko ostovoimaa maksuja alentamalla.

Palkansaajajärjestöt eivät suostuneet

suomeksi siis siihen, että palkansaajal-

le olisi jäänyt käteen enemmän, kun

eläkemaksua ei olisi kerätty suunnitel-

tua määrää varastoon. Pirtaan ei käy-

nyt, että ostovoima olisi näin nähden

rahoitettu itse. EK olisi oman litur-

giansa mukaisesti halunnut jäädyttää

seuraavan vuoden eläkemaksut turva-

takseen työpaikat ja yritysten kilpai-

lukyvyn. Jos asiaa olisi kysynyt taval-

liselta tallaajalta, hän tuskin olisi me-

nettänyt yöuntaan, vaikka maksut oli-

si jäädytetty. Siksi ei kysyttykään. Asia

tiedettiin paremmin muualla. Eläke-

maksuasiaa ei sinänsä pääse tulevai-

suudessa karkuun. Se on seuraavan

kerran edessä syksyllä, kun siitä neu-

votellaan muutoinkin.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan työl-

lisyyttä ja kasvua vahvistava ratkaisu

olisi mainiosti voinut syntyä maan

hallituksen kehysriiheen mennessä.

Aikaongelmaa ei ollut. Todellinen

tahto saada ratkaisu aikaan kuiten-

kin puuttui Pitkänsillan kummalta-

kin puolelta. Alan sanonnan mukaan

pilli ei viheltänyt, koska pannussa ei

ollut painetta. Todellinen paine syn-

tyy työmarkkinoilla vasta sopimusten

ja työrauhan päättyessä. Moni järjes-

tö ei halunnut tässä vaiheessa sopi-

muskautta, jota on järjestöistä riip-

puen jäljellä puolesta vuodesta puo-

leentoista, sopia nollasta, koska sen

ehtii tarvittaessa tehdä myöhemmin-

kin. Järjestöt ovat laskeneet, että syk-

syllä luvassa ei ole ainakaan vähem-

pää. Historia on lisäksi opettanut, et-

tä näin myös liittokierroksilla tuppaa

käymään. Liittokierrokset lakonuhki-

neen ovat viime aikoina tulleet työn-

antajille aina kalliimmiksi kuin keski-

tetyt ratkaisut. Lyhyt se on siis työn-

antajankin muisti. Toisaalta ei mikään

liittoratkaisu ole tähänkin asti mitään

toimialaa tuhonnut. Myös liittokier-

roksella on osattu tarvittaessa tehdä

pienet palkankorotukset ja heiken-

tää ehtoja.

Harjoitus muistutti siitä, että poliit-

tinen tuska ja työmarkkinapaine ovat

eri asioita. Työmarkkinajärjestöjen

omat tarpeet ratkaisevat, milloin so-

pimuksia syntyy. Muutoin toimilta

puuttuu kentän tuki. Väkisin sopi-

muksia ei saada aikaan vain sen vuok-

si, että poliittinen tarve sellaiseen on.

Näytelmä ei ollut kuitenkaan turha.

Sen kylkiäisenä saatiin vihdoinkin

ratkaistua kolmen päivän koulutus-

kiista. Lisäarvoksi voi laskea sen, että

osanotto tiivisti palkansaajapuolen ri-

vejä. Keskinäinen yhteistyö oli yli kes-

kusjärjestörajojen toimivaa ja laatuta-

voitteet saatiin vähän yllättäenkin ra-

jattua muutamaan kohtaan. Sinänsä

notorinen oivallus on myös ollut, et-

tä työehtosopimuskaudet on paineen

aikaansaamiseksi ja sopimuskierros-

ten koordinoimiseksi saatava ajettua

jatkossa lähemmäksi toisiaan.

Kaatuneet neuvottelut kertovat osal-

taan siitä, ettei työmarkkinoilla osata

tänä päivänä lukea oikein vastapuol-

ta. Syitä ja seurauksia voi hakea vaik-

ka tapahtuneista henkilövaihdoksis-

ta. Arvojen perään voi perustellusti

myös kysyä. On tekopyhyyttä työn-

antajilta vaatia muilta palkankorotuk-

sista pidättäytymistä ja siivota väkeä

kortistoon samalla kuin palkkamaltti

unohtuu kun kyse on johtajan taskus-

ta. Sellainen ei enää mene nykymaail-

massa lävitse.

Se, että yrityksessä saada ennen aiko-

jaan kokonaisratkaisu nyt epäonnis-

tuttiin, ei kuitenkaan tarkoita, että

työmarkkinajärjestelmän uskottavuus

olisi mennyt. Takana on tuore työura-

ja raamiratkaisu ja edessä mm. alka-

vat eläkeneuvottelut. Kaikista hanka-

listakin työmarkkina-asioista on ai-

nakin tähän mennessä ennemmin tai

myöhemmin aina kyetty sopimaan ei-

kä järjestöillä ole edelleenkään halua

puolin tai toisin luovuttaa osaamis-

taan muualle.