sivu
4
Puheenjohtaja, Kaupanalan esimiesliitto KEY ry
Vesa Ronkainen |
Faktaa kentältä
Liiton maaliskuussa suorittama luottamusmiesbarometri
kertoo, että tulosyksiköiden työteho- ja tulosvaatimuk-
sia on aikaisemmasta merkittävästi nostettu ja resursse-
ja vähennetty. Budjetointia ja tulosseurantaa on tihen-
netty monessa yksikössä niin, että se on jossakin jo vii-
koittaista. Kyselyn perusteella kolme viidestä luottamus-
miehestä näkee, että työtahdin kiristymisen seurauksena
työuupumus on niin esimiehen kuin alaisen osalta uhka
tehtävien tulokselliselle hoitamiselle.
Useampi kuin joka toinen luottamus-
mies kokee, että työnantaja ei kiinnitä
nykyisin riittävästi huomiota esimie-
hen jaksamiseen. Työpaikoilla luotta-
musmiesten huomio on kiinnittynyt
esimiesten vaihtumiseen, työstä eroa-
miseen ilman tietoa muusta työstä ja
vuorotteluvapaaseen turvautumiseen
laajalti myös suoranaisesti sairaslo-
man korvikkeena.
Esimiehen hallinnollisten tehtävien
vähentymistä ei ole havainnut 80 %
kyselyyn vastanneista luottamusmie-
hestä, vaikka työnantajan niin tiede-
täänkin yleisesti väittävän. Kokonais-
työmäärä on entisestään lisääntynyt
joko jonkin verran tai merkittäväs-
ti kahden luottamusmiehen mukaan
kolmesta. Muiden mukaan työmää-
rä on pysynyt suurin piirtein entisenä.
Neljä viidestä luottamusmiehestä kat-
soo, että henkilöstöpolitiikka on yri-
tyksissä tiukentunut havaittavasti ai-
kaisemmasta. Enemmistö odottaa
työilmapiirin kiristyvän jatkossa ny-
kyisestä. Kaksi viidestä luottamusmie-
hestä kertoo, että yhteydenotot jäse-
nistön taholta ovat lisääntyneet. Ai-
kaa luottamustehtävien hoitamiseen
kuluu joka toiselta luottamusmiehel-
tä kuukausitasolla useamman tunnin
verran tai enemmän.
Jäsenistön yhteydenotot ovat saadun
palautteen mukaan yleisimmin kos-
keneet henkistä jaksamista. Jotkut
yhteydenottajat ovat kokeneet, et-
tä ”ruuvia” kiristetään koko ajan li-
sää. Henkinen jaksaminen on varsin-
kin vanhempien työntekijöiden koh-
dalla nykyisessä työtahdissa haastavaa,
nuorten osalta luottamusmiesten ai-
kaa kuluu aikaisempaa enemmän hei-
dän kohdalla vanhemmista työnteki-
jöistä poiketen korostuvien oikeuksi-
en ja velvollisuuksien setvimisessä.
Henkisen jaksamisen haasteet hei-
jastuvat myös siinä, miten jäsenistö
suhtautuu esimiehen työajan valvo-
miseen. Yli 90 % luottamusmiehistä
katsoo saamansa palautteen perusteel-
la, ettei esimiehen kohdalla voida kes-
kustella siitä, että esimiehen tulisi esi-
merkiksi tehdä tietty vähimmäismää-
rä työtä epäsäännöllisenä työaikana.
Luottamusta esimieheen ja motivaa-
tiota työhön ei pidä rapauttaa kysei-
senkaltaisilla toimenpiteillä. Yli viisi
tuntia viikossa keskimäärin palkaton-
ta työtä on monen mukaan riittävä
ylimääräinen työpanos ja tulee mitoi-
tettua yksikön tarpeen mukaan vuo-
rokauden ja viikonlopun eri aikoihin.
Myönteistä luottamusmieskyselyn
perusteella on se, että valtaosa luot-
tamusmiehistä (70 %) näkee kiristy-
neestä henkilöstöpolitiikasta huoli-
matta yritysten kuitenkin pyrkivän
noudattamaan parhaan kykynsä mu-
kaan lakeja ja työehtosopimuk-
sia. Moni kokee silti, että eri-
mielisyydet eivät enää aikaisem-
paan tapaan välttämättä pysy
asioiden tasolla vaan riidat tule-
vat helpommin henkilötasolle.
Työnantajan toimenpiteet pal-
velutoimintojen tuloksellisuu-
den lisäämiseksi ja kustannuste-
hokkuuden parantamiseksi ali-
suoriutumisen vahtimisen ohel-
la näkyvät luottamusmiesten
kokemusten mukaan tänä päi-
vänä herkästi esimiehen iholla.
Yli puolet luottamusmiehistä povaa
vaikeita aikoja myös kaupan alal-
la. 53 % luottamusmiehistä ennakoi
yrityksissä ryhdyttävän kuluvan vuo-
den aikana erilaisiin henkilöstön so-
peuttamistoimiin.
Luottamusmiehistä 94 % näkee tar-
peellisena alaisten erityisen koulutta-
misen työnantajan toimesta. Tarvet-
ta nähdään erityisesti tuoteryhmävas-
tuualueella. Alaisten massakoulutuk-
selle ei kuitenkaan nähdä perusteita,
tarvetta on vain ns. eriytetylle koulut-
tamiselle. Koulutuksen nähdään sa-
malla lisäävän esimiesten työmäärää
muun ohessa tutoroinnin seurauk-
sena. Vajaa kolmannes esimiehistä ei
luottamusmieskyselyn perusteella ole
itse osallistunut viimeisen 12 kuukau-
den aikana työnantajan kustantamaan
erityiseen koulutukseen. Koulutusky-
symyksistä ei näytetä keskusteltavan
luottamusmiesten kanssa kuin yhdes-
sä tapauksessa kolmesta.
Luottamusmieskysely kertoo, että
edunvalvonnalla on näkyvä paikkan-
sa myös esimiehen arjessa. Esimie-
het eivät ole vain työnantajan edus-
tajia työpaikoilla. Esimiehen tehtä-
vänkuvaan kuuluu ristiriitatilantees-
sa toki edustaa työnantajaa alaisten
suuntaan, mutta esimies on silti työn-
tekijä ja siinä roolissa myös paitsi it-
sensä myös alaistensa paras edunval-
voja. Esimiehillä on paitsi samanlaisia
myös usein jopa monimutkaisempia
ongelmia ratkottavanaan työnantajan
kanssa kuin tavallisilla työntekijöillä.
Esimiehet ovat aina lisäksi yrityksen
kuormittuneimpia työntekijöitä.
Myönteistä toimivan yhteistyön kan-
nalta on se, että neljä viidestä luot-
tamusmiehestä kokee työnantajan
suhtautuvan esimiesten henkilöstö-
edustajiin nykyisin aikaisempaa va-
kavammin. Yli puolet kokee itseänsä
kohdeltavan tasavertaisena neuvot-
telukumppanina, vaikka 67 % luot-
tamusmiehistä katsookin, ettei koe
kykenevänsä neuvottelemaan asiois-
ta paikallisesti.
Ammattiyhdistystoiminnassa uskotta-
vuus syntyy siitä, että liitto ja sen vai-
kuttajat edustavat oikeissa asioissa kat-
tavasti jäseniään. Koneistolla tulee ol-
la kentän senhetkiset tarpeet tiedossa
ja tuki takana. Jotta asiat tulevat lisäksi
riittävästi testattua ennalta, myös eri-
laisia epäkohdiksi koettuja asioita pi-
tää nostaa tuoreeltaan yleisempään
keskusteluun. Luottamusmieskyselyn
perusteella tarve paikalliseen vuoro-
puheluun työnantajan kanssa ei ole ai-
nakaan millään tavalla vähentymässä.
Kun luottamushenkilöillä on nykyisin
käytössään IPadit tiedon reaaliaikaista
sisäistä välittämistä ja vastaanottamista
varten, aiheista tuskin myöskään tulee
olemaan pulaa.