Page 8 - PE-1-2013-web

sivu

8

Sairausajan palkka maksetaan, jos

työntekijä on sairauden tai tapatur-

man johdosta estynyt tekemästä työso-

pimuksensa mukaista työtä ja työnte-

kijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyt-

tä tahallisesti tai törkeällä huolimatto-

muudella. Toisinaan on tapauksia,

onko työnantajalla palkanmaksuvel-

vollisuutta vai ei ja onko sairausajan

palkan maksaminen mahdollista evätä.

Lääkärintodistus

Työnantajalla on oikeus aina vaatia

lyhytaikaisestakin sairauspoissaolosta

lääkärintodistus (ns. A-todistus), jol-

la työntekijä osoittaa olleensa poissa

hyväksyttävästä syystä. Lääkärintodis-

tuksessa tulee olla tautiluokitus, joka

ilmaistaan koodilla. Sen mukaan sai-

rausloma hyväksytään palkallisena tai

joissain tapauksissa palkattomana.

Työterveyspalvelujen ensisijaisuus ei

toteutuisi, jos työntekijä aina halu-

tessaan voisi käyttää ulkopuolista lää-

käriä. Työtuomioistuin on tulkinnut

kaupan työehtosopimuksen määrä-

ystä lääkärintodistuksen esittämisestä

siten, että työnantaja voi sinänsä edel-

lyttää, että työntekijät käyttävät ensi-

sijaisesti työnantajan järjestämiä työ-

terveyshuollon palveluja. Työnanta-

jalla ei ole kuitenkaan oikeutta asettaa

sairausajan palkan maksamisen eh-

dottomaksi edellytykseksi, että työn-

tekijä esittää työkyvyttömyydestään

aina työnantajan nimeämän lääkä-

rin antaman todistuksen (TT 2002-

87, ks. myös TT 2008-9). Työnteki-

jä voi siis esimerkiksi välimatkaan ve-

doten käyttää muuta kuin työnanta-

jan määräämää lääkäriä. Työntekijällä

voi myös olla pitkäaikainen hoito-

suhde omaan yksityislääkäriinsä (TT

1993-97) tai sairaus vaatii menemistä

lähimpään lääkäriin.

TT 2007-5.

A oli käyttänyt yksityistä lääkäriasemaa

ennen kaikkea sen vuoksi, että matka

A:n kotoa sinne on kestänyt vain neljän-

nestunnin, kun taas työterveysasemal-

le on ollut lähes tunnin matka. Työtuo-

mioistuimen mielestä A:n kodin ja työ-

terveysaseman välistä matkaa ei voitu

pitää erityisen pitkänä pääkaupunki-

seudun liikenneyhteydet huomioon ot-

taen. Työnantajalla ei ollut sairausajan

palkanmaksuvelvollisuutta.

TT 2007-19.

Työntekijä oli saanut palovamman ja

hakeutunut lähimmälle lääkärinvas-

taanotolle, koska pidempi ajomatka oli-

si lisännyt selässä olleen vamman aiheut-

tamaa kipua. Työntekijällä oli siten ollut

työehtosopimuksessa tarkoitettu perustel-

tu syy käydä työterveysasemaa lähempä-

nä olleen lääkärin vastaanotolla.

Työkyvyttömyyden tarkastelu

Työntekijän työkyvyttömyyttä tarkas-

tellaan suhteessa hänen työsopimuk-

sessa sovittuihin työtehtäviin. Kysymys

ei siten ole yleisestä työkyvyttömyydes-

tä, vaan kyvyttömyydestä omiin työ-

tehtäviin. Työkyvyttömyyden pitää ol-

la siinä määrin rajoittava, että jäljel-

lä olevalla työkyvyllään työntekijä ei

selviä työstään tai sairaana työsken-

tely vaarantaisi tai pitkittäisi terveh-

tymisen. Koska lääkäri ei välttämät-

tä tunne työolosuhteita samalla taval-

la kuin työnantaja, on perusteltua että

lääkärintodistuksessa on diagnoositie-

to, jonka avulla työnantaja voi arvioi-

da työntekijän jäljellä olevaa työkykyä.

Jos lääkärintodistus osoittaa, että

työntekijä ei kykene lainkaan työn-

tekoon, työnantajalla ei ole oikeutta

määrätä häntä työskentelemään sai-

raslomansa aikana. Jos taas todistuk-

sesta ilmenee työntekijän olevan esi-

merkiksi vain varsinaiseen työhönsä

osittain työkyvytön, työnantajalla on

mahdollisuus määrätä hänet niihin

muihin työsopimuksen alaan kuulu-

viin töihin, joita kyseinen työkyvyt-

tömyys ei koske.

Millä edellytyksillä työnantaja

voi olla hyväksymättä lääkärin-

todistusta

Työntekijän esittämä lääkärintodis-

tus on sellaisenaan hyväksyttävä sel-

vitys työntekijän työkyvyttömyydes-

tä. Työnantaja voi kieltäytyä hyväksy-

mästä lääkärintodistuksen vain niis-

sä tilanteissa, joissa työnantajalla on

perustellut syyt epäillä, että lääkärin-

todistukseen merkitty lääketieteelli-

nen arvio on virheellinen. Työnan-

tajan on kuitenkin tällöin lähetettä-

vä työntekijä osoittamansa lääkärin

tarkastukseen (ks. esim. TT 1998-54

ja TT 2000-33). Silloin työnantaja

maksaa todistuksen ja sen hankkimi-

sesta aiheutuneet kustannukset. Kos-

ka työnantajalla tulee olla perustellut

syyt epäilyilleen, uuteen lääkärintut-

kimukseen määrääminen on mahdol-

lista vain poikkeustapauksissa.

KKO 1993-150.

Työntekijä oli esittänyt sairauden aihe-

uttamasta työkyvyttömyydestään kak-

si lääkärintodistusta. Työnantajalla oli

ollut perustellut syyt epäillä selvityksen

luotettavuutta ja siten poikkeuksellisesti

osoittaa työntekijä erikoislääkärin lisä-

tutkimuksiin. Työntekijä oli laiminlyö-

nyt noudattaa kehotusta eikä hän ollut

muullakaan tavoin esittänyt luotettavaa

selvitystä työkyvyttömyydestään. Työn-

antaja ei ollut velvollinen suorittamaan

työntekijälle sairausajan palkkaa.

Taannehtiva lääkärintodistus

Toisinaan työntekijä saattaa syystä tai

toisesta hakeutua lääkärin vastaan-

otolle vasta myöhemmin kuin sairas-

tumispäivänä. Tällöin herää kysymys,

voiko lääkäri todeta työntekijän työ-

kyvyttömyyden takautuvasti ja onko

työnantajan hyväksyttävä tällainen ta-

kautuva lääkärintodistus palkanmak-

sun perusteeksi. Jos lääkäri on laati-

nut todistuksen jälkikäteen jonkin

päivän osalta, pitää todistuksesta käy-

dä ilmi, minkälaisin perustein työnte-

kijän työkyvyttömyys on voitu jälki-

käteen todentaa. Työtuomioistuin on

katsonut, että työntekijällä on ollut

oikeus sairausajan palkkaan, jos työn-

tekijällä on ollut hyväksyttäväperuste

olla hakeutumatta lääkärin vastaan-

otolle jo sairastumispäivänään, kuten

vatsasairaus (ks. TT:1989–83).

Sairaus vai muu syy

Lääkärintodistukseen voi olla merkit-

ty myös pelkkä oirekoodi. Oirekoo-

deja ovat muun muassa tautiluoki-

tuksen koodit V-, W-, X-, Y-, R- ja

Z-ryhmät, jotka eivät kuvaa varsinai-

sia sairauksia. Tällaisen koodin perus-

teella sairausajan palkkaa ei yleensä

ole velvollisuutta maksaa eivätkä ne

osoita, että työntekijä on työkyvytön.

Oirekoodin parina tulee lääkärinto-

distukseen olla kirjattuna varsinainen

sairaus, jotta sairausajan palkanmak-

suvelvollisuus syntyy.

Työtuomioistuimen ratkaisukäy-

tännössä kuitenkin työuupumus-

ta (ICD-10 tautiluokituksen koo-

di Z73.0) on pidetty työehtosopi-

muksessa tarkoitetuttuna sairautena

ja työnantajalla on ollut velvollisuus

sairausajan palkan maksamiseen työ-

kyvyttömyysajalta (TT 1997-61, TT

1998- 74 ja 2000-33). Siten työtuo-

mioistuimen käytännön mukaan sai-

rausajan palkanmaksuvelvollisuus ei

edellytä virallisen tautiluokituksen

mukaista sairautta, ellei näin ole ni-

menomaisesti työehtosopimuksessa

sovittu. Ratkaisevaa näyttäisi olevan

se, että lääkäri on todennut työnteki-

jän työkyvyttömäksi, eikä työkyvyt-

tömyyttä ole aiheutettu tahallisesti tai

törkeällä huolimattomuudella.

Erityisesti työuupumustapauksissa

työnantajat ovat usein katsoneet, ettei

heillä olisi palkanmaksuvelvollisuutta

työkyvyttömyysajalta, koska Kela ei

suorita päivärahaa tuolta ajalta. Ke-

la ei suorita hakijalle sairauspäivära-

haa, milloin työkyvyttömyyden syyksi

on lääkärintodistukseen merkitty Z-

alkuinen koodi ilman lisäselvityksiä.

Työtuomioistuin on kuitenkin kat-

sonut, ettei kansaneläkelaitoksen tai

sairaskassan päätös sairauspäivärahan

myöntämisestä tai myöntämättä jät-

tämisestä vaikuta työntekijän oikeu-

teen sairausajan palkkaan suuntaan

tai toiseen, elleivät työehtosopimus-

osapuolet ole nimenomaisesti näin

sopineet (TT:1989–44, TT:1991–

100, TT:1996–88 ja TT:2001–59) .

Z:sta F:ksi

Lievää masennusta (F32.0, F 33.0)

sairastavat ovat usein työkykyisiä.

Koodilla F 32.2 ja FF33.2 eli vai-

kea masennustila diagnosoitu saira-

us edellyttää aina sairausajan palkan

maksamista (TT 2008-61). Keskivai-

keaa masennusta (F32.1 ja F33.1) sai-

rastavat ovat usein ohimenevästi työ-

kyvyttömiä, mutta ratkaisu voi riip-

pua työn luonteesta. Pitkäaikainen

masennus (F34.1) puolestaan saattaa

aiheuttaa huomattavaakin toiminta-

kyvyn haittaa, vaikka oirekuva oli-

si suhteellisen lievä, ja työhön paluu

edellyttää usein tukitoimenpiteitä.

Elämäntilanteeseen liittyvät

poissaolot

Koodiluokan F mukaisissa diagnoo-

seissa on paljon tulkinnanvaraisuuk-

sia sairausajan palkan maksamisen

kannalta. Sairaslomaoikeutta ei tule

käyttää pakotienä hankalista työtilan-

Voiko työnantaja evätä

oikeuden sairausajan palkkaan?