Page 9 - PE-1-2013-web

sivu

9

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n lakimies, OTT, VT

Kimmo Nieminen |

teista tai työyhteisökonflikteista. Pois-

saoloon eivät oikeuta työpaikalla il-

menneet ristiriidat esimiehen tai tois-

ten työntekijöiden kanssa taikka esi-

merkiksi irtisanomisuhan synnyttämä

epävarmuus. Myöskään perheristirii-

dat, yksityisasioiden järjesteleminen

tai niihin liittyvät huolet eivät oikeu-

ta jäämään pois työstä. Lääkärintodis-

tukseen merkitty koodi koskien erilai-

sia elämäntilanteen hallintaan liittyviä

ongelmia, ei oikeuta sairausajan palk-

kaan. Esimerkiksi perheen sisäises-

tä käytöshäiriöstä (F91.0) aiheutu-

nut unenpuute ei osoita työkyvyttö-

myyttä riippuen työtehtävästä tai sii-

tä, voiko työntekijä tehdä korvaavaa

työtä. Jos unenpuute johtuu trauma-

peräisestä stressistä (F43.1), on työn-

tekijällä oikeus sairausajan palkkaan.

Esimerkki: lääkärintodistukseen on mer-

kitty ainoastaan ”vanhemman kuolema”

ilman sairausdiagnoosia ja kirjoitettu

neljä päivää sairaslomaa. Työnantajalla

on oikeus evätä sairausajan palkka.

Hoitotoimenpiteiden jälkeinen

työkyvyttömyys

Sairausajan palkan maksuvelvollisuus

hoitotoimenpiteiden aiheuttamalta

työkyvyttömyysajalta edellyttää, että

hoitotoimenpide on ollut tarpeen sai-

rauden hoitamiseksi tai sen välttämi-

seksi eikä kyse ole esimerkiksi kaune-

uden kohentamisesta. Kauneusleik-

kauksen suorittamisen jälkeiseltä työ-

kyvyttömyysajalta työntekijällä ei ole

oikeutta sairausajan palkkaan, koska

kauneusleikkauksia ei suoriteta yleen-

sä lääketieteellisillä perusteilla. Ham-

masleikkauksesta johtunut työkyvyt-

tömyys oikeuttaa sairausajan palkkaan,

kun leikkaukselle on lääketieteelliset

perusteet (TT:2009–21). Sen sijaan

esimerkiksi tatuoinnin poistamisesta

aiheutuvaa komplikaatiota on pidetty

ennalta arvattavana mahdollisuutena

poistoleikkauksesta ja koska poistamis-

ta ei tehty lääketieteellisestä syystä, ei

velvollisuutta sairausajan palkan mak-

samiseen ollut (TT 1983-145).

Lapsettomuus

Tahattoman lapsettomuuden syitä pi-

detään lääketieteellisesti sairaudesta joh-

tuvana tilana ja tuollaisen tilan selvittä-

miseksi lääkärin määräämät tarpeelliset

tutkimukset ja hoidot kuuluvat sairau-

den johdosta aiheutuvan työnantajan

korvausvelvollisuuden piiriin. Koeput-

kihedelmöitystoimenpiteistä johtu-

van työkyvyttömyyden ajalta työnan-

tajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta

(TT:1986-82 ja TT 2004-111).

Kuntoutushoidot

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvol-

lisuutta kuntoutushoidon tai fysikaali-

sen hoidon ajalta, ellei työntekijä ole sa-

malla sairauden vuoksi työkyvytön.

Vapaa-aikana

Työssä sattuneen tapaturman lisäk-

si työntekijä voi tulla tapaturmaises-

ti työkyvyttömäksi myös loukkaantu-

essaan vapaa-ajalla, kuten harrastuk-

sessa tai omakotitalonsa rakennustyö-

maalla. Vapaa-ajan harrastukset voi-

vat sisältää melkoisen riskin, mutta ne

ovat kuitenkin vielä sellaisia, että sai-

rausajan palkanmaksuvelvollisuus on.

Esimerkkeinä seinäkiipeilyssä tapah-

tunut onnettomuus (TT TT:2001–

59), jossa kiipeilyyn ilman turvaväli-

neitä ei ole liittynyt niin ilmeistä vaa-

raa, että kyse olisi ollut tahallisuudes-

ta tai törkeästä huolimattomuudesta,

vaikka työntekijä sinänsä onkin toi-

minut harkitsemattomasti. Siten sai-

rausajan palkka piti maksaa. Vastaa-

vasti työntekijä on ajanut rekisteröi-

mättömällä ja katsastamattomalla

moottoripyörällä enduroa sorakuo-

palla myöhään illalla. Työntekijä on

kaatunut pyörällään sillä seurauksel-

la, että hänen olkapäänsä on revähtä-

nyt. Tässäkin tapauksessa työtuomio-

istuin on katsonut (TT TT:2005–

13), ettei vaara ole ollut niin ilmei-

nen, että työntekijän voitaisiin katsoa

menetelleen tahallisuutta tai törkeää

huolimattomuutta osoittavalla taval-

la. Näin ollen työntekijällä on ollut

oikeus sairausajan palkkaan.

Siinä tapauksessa, että työntekijä on

esimerkiksi itse osallistunut aktiivi-

sesti tappeluun ja tullut pahoinpidel-

lyksi, työntekijä on aiheuttanut työ-

kyvyttömyytensä tahallaan tai törke-

ällä tuottamuksella. Sairausajan pal-

kanmaksuvelvollisuutta ei tällöin ole.

Myös alkoholin aiheuttamat louk-

kaantumiset ja siitä seurannut työky-

vyttömyys on usein niin tuottamuk-

sella aiheutettuja, että oikeus sairaus-

ajan palkkaan voidaan evätä.

Vieroitustila vai sairaus

Päihteiden käytöstä johtuva poissaolo

ei oikeuta sairausajan palkkaan. Päih-

teiden ja alkoholin käyttöön liittyen

on kuitenkin selvitettävä, miltä osin

työkyvyttömyys johtuu aineiden käy-

töstä, miltä osin taas diagnosoidusta

sairaudesta. Krapula, käsien vapina tai

muu sellainen ei oikeuta sairausajan

palkkaan. Runsaasta ja pitkäaikaises-

ta alkoholinkäytöstä seuraa kuitenkin

usein tai sitä on edeltänyt masennus

diagnoosi, jolloin palkanmaksuvelvol-

lisuus sairauden perusteella voi olla ei-

kä kyse ole vieroitustilasta. Työnteki-

jällä ei ole oikeutta sairausajan palk-

kaan, milloin työkyvyttömyys on joh-

tunut ensisijaisesti alkoholin käytöstä.

Toiminta sairausloman aikana

Joskus myös työntekijän oma toimin-

ta sairausloman aikana voi kyseen-

alaistaa poissaolon oikeutuksen, esi-

merkiksi jos hänet tavataan työsken-

telemästä omakotityömaalla, liikku-

massa normaalisti kaupungilla tai

urheilemassa. Työntekijä ei saa toi-

minnallaan vaarantaa parantumis-

taan. Työnantaja voi evätä sairausajan

palkan siinä tapauksessa, että hän voi

osoittaa työntekijän syyllistyneen sai-

rauslomaoikeuden väärinkäyttöön.

Sairasloma ei sinänsä estä arkirutii-

neja. Sairaslomaoikeuden väärinkäyt-

töä ei ole lehtien haravointi, kotitalo-

ustöiden tekeminen, ulkoilu tai suku-

laisten vähäinen auttaminen.

Tuomio voi tulla

On myös esiintynyt tapauksia, joissa

työntekijä on sairauslomalla ollessaan

tehnyt työtä toiselle työnantajalle saa-

den tästä palkkaa ja samalla erehdyt-

tänyt (tai yrittänyt erehdyttää) omaa

työnantajaansa maksamaan hänelle

sairausajan palkkaa. Oikeuskäytän-

nössä työnantajalla on ollut näissä ti-

lanteissa oikeus purkaa työsopimus

(esim. Turun HO 23.2.2009) ja tuo-

reessa Turun hovioikeuden tapaukses-

sa työntekijä tuomittiin petoksen yri-

tyksestä 30 päiväsakkoon.

Sairasloman aikana töihin

Jos lääkärintodistus osoittaa, että työn-

tekijä ei kykene lainkaan työntekoon,

työnantajalla ei ole oikeutta määrätä

häntä työskentelemään sairaslomansa

aikana. Jos taas todistuksesta ilmenee

työntekijän olevan esimerkiksi vain

varsinaiseen työhönsä osittain työky-

vytön, työnantajalla on mahdollisuus

määrätä hänet niihin muihin työsopi-

muksen alaan kuuluviin töihin niin sa-

nottuun korvaavaan työhön, jota ky-

seinen työkyvyttömyys ei koske ja joka

ei vaaranna tervehtymistä.

Hovioikeuskäytännössä (Rovaniemen

HO 31.12.1999 S 99/253) on katsot-

tu, ettei työntekijällä ollut oikeutta sai-

rausajan palkkaan, kun tämä oli kiel-

täytynyt tekemästä kevyempiä, sinänsä

työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä

lääkärin kirjoittaman sairausloman ai-

kana. Hovioikeus katsoi, että työnan-

tajan tarjoamat tehtävät olivat sellaisia,

joiden tekemiseen työntekijän työky-

ky olisi riittänyt ja joiden tekeminen

ei olisi vaarantanut parantumista.

Myös työtuomioistuin on katsonut

ratkaisussaan TT:2011–49 (ään. 3–2),

ettei työntekijällä ollut oikeutta sai-

rausajan palkkaan, kun tämä oli kiel-

täytynyt työsopimuksensa mukaisista

töistä sairausloman aikana, vaikka työ-

terveyslääkäri oli lääkärintodistuksessa

maininnut, ettei työkyvyttömyys estäi-

si tällaisten tehtävien tekemistä tai vaa-

rantaisi parantumista.

Melko yleinen harhaluulo on, ettei

kesken sairausloman voisi palata töi-

hin, koska tapaturmavakuutuslain-

säädännön mukaiset vakuutukset ei-

vät tällöin olisi voimassa. Tapaturma-

vakuutuslaki ei kuitenkaan aseta täl-

laisia rajoittavia ehtoja.

Jos henkilö on myönnetystä sairaslo-

masta huolimatta kykenevä työhön ja

haluaa sitä itse, ei lääkärintodistus es-

tä häneltä työntekoa. Näissä tilanteis-

sa on oltava kuitenkin varovainen, jot-

tei työnteko tosiasiallisesti uudelleen

huononna asianomaisen terveydenti-

laa. Työnantaja voi pyytää työntekijää

allekirjoittamaan lausunnon, jossa hän

katsoo selviytyvänsä työstä terveyttään

vaarantamatta. Työnantaja voi myös

pyytää työntekijää tuomaan työkykyn-

sä palautumisesta lääkärintodistuksen.

Toisinaan työntekijän työkyky pa-

lautuu jo ennen lääkärintodistukseen

merkityn työkyvyttömyysajan päätty-

mistä. Työntekijällä on oikeus luottaa

lääkärintodistuksessa olevaan sairaslo-

man pituuteen. Hänellä ei ole velvol-

lisuutta omatoimisesti arvioida sairas-

loman pituuden tarkoituksenmukai-

suutta (TT 1982-10, TT 1992-11)

eikä hänen tarvitse palata töihin en-

nen lääkärin määrittelemän sairauslo-

man päättymistä.