sivu
|
10
|
LAKIMIES VASTAA
Kimmo Nieminen
lakimies, OTT, VT
Teemu Närhi
lakimies, VT
Sairastuminen lomalla?
Kimmo Nieminen
Teemu Närhi
Kesälomaani oli kulunut viikko, kun sai-
rastuin ja lääkäri kirjoitti minulle sairas-
lomaa viisi päivää. Tervehdyttyäni lomani
vielä jatkui. En kesälomani aikana otta-
nut työnantajaan yhteyttä, vaan ajattelin
töihin palattuani pyytää loman siirtämis-
tä. Luulin voivani pitää menettämäni vii-
si lomapäivää myöhemmin. Oma esimie-
heni oli kuitenkin asiassa jyrkkä ja kertoi,
että en voi enää saada päiviä siirretyiksi.
Onko todellakin näin?
Esimiesten tauot
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaes-
sa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman
vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä
siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijäl-
lä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtä-
miseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu
lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muu-
hun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana
hän on työkyvytön.
Tapauksessa kysyjä ei ole kuitenkaan pyytänyt vä-
littömästi lomansa siirtämistä. Vuosiloman päätyt-
tyä on ollut liian myöhäistä enää saada sairauspäi-
vät siirretyiksi myöhempään ajankohtaan. Pelkkä
lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle
ei riitä. Työntekijän on esitettävä pyyntö ilman ai-
heetonta viivytystä, siis melko pian sairastumisesta
ja loman aikana. Työnantajalla on oikeus ohjeistaa,
missä ajassa vuosilomalla olevan työntekijän tulee
tehdä pyyntö ja toimittaa lääkärintodistus, kunhan
aika ei ole liian lyhyt.
Työnantajalla on oikeus määritellä, millainen sel-
vitys sairaudesta tarvitaan. Kaupan alalla voidaan
edellyttää lääkärintodistusta. Vaikka yrityksessä
normaalien sairauspoissaolojen yhteydessä on sallit-
tu lyhyet poissaolot työntekijän omalla ilmoituksel-
la, voi työnantaja ohjeistaa, ettei käytäntö ole voi-
massa vuosilomien aikana, vaan lääkärintodistus pi-
tää aina toimittaa. Ohjeesta pitää tiedottaa henki-
löstöä, jotta kukaan ei ole siitä tietämätön.
Vaikka työntekijä olisi sairastuessaan lomamatkalla
ulkomailla, on hänen tehtävä pyyntö ja hankittava
lääkärintodistus sairastumispäivästä lukien. Työn-
antajalle toimitettu lääkärintodistus on tässä tapa-
uksessa usein vieraskielinen. Työntekijä voi tarvit-
taessa olla velvollinen käännättämään todistuksen
omalla kustannuksellaan. Ulkomaisessa lääkärinto-
distuksessa on oltava samat asiat kuin suomalaises-
sakin: sairausdiagnoosi, työkyvyttömyyden kesto ja
todistuksen kirjoittaneen lääkärin nimi, tehtäväni-
mike ja organisaatio. EU:n alueella kirjoitetut lää-
kärintodistukset ovat yleensä sellaisenaan päteviä.
Epäselvissä tapauksissa työntekijällä voi olla velvol-
lisuus osoittaa, että todistus on lomamaan lailliste-
tun lääkärin antama.
Lääkärintodistuksessa on oltava sairautta osoittava
diagnoosi, icd-koodi ja työkyvyttömyysaika. Työn-
tekijä ei ole saanut aiheuttaa sairautta tai tapatur-
maa itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudel-
la. Loman aikana tapahtuneet kosmeettiset leikka-
ukset, ”silmälaseista eroon –operaatiot” ym., joita
ei ole tehty terveydellisistä syistä, eivät oikeuta siir-
tämään lomaa, vaikka työntekijä olisikin jonkin ai-
kaa työkyvytön.
Kaikki sairauspäivien kanssa päällekkäin menevät
lomapäivät tulee siirtää. Siten siirtäminen tehdään
jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Loman
siirryttyä työntekijä on sairauslomalla, ja työnteki-
jällä on oikeus saada normaali sairausajan palkka.
Sairauden päättyessä loma jatkuu ja päättyy alkupe-
räisen vuosiloman päättymisajankohdan mukaan.
Ellei pidentymisestä sovita, loma ei jatku pidem-
pään sen vuoksi, että työntekijä on ollut osan lo-
masta sairaana. Työntekijä ei voi automaattises-
ti jatkaa lomaansa siirrettävien lomapäivien luku-
määrällä.
Mikäli mahdollista siirretyt lomapäivät tulee antaa
normaalien lomakausien puitteissa, eli kesäloma
1.5. – 30.9. ja talviloma talvilomakaudella. Jos näi-
den aikojen noudattaminen ei ole työkyvyttömyy-
den jatkumisen vuoksi mahdollista, voidaan kesälo-
ma antaa saman kalenterivuoden loppuun mennes-
sä ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun
mennessä. Ellei tämäkään ole mahdollista, tulee pi-
tämätön loma maksaa työntekijälle lomakorvaukse-
na, ellei loman pitämisestä muuna ajankohtana so-
vita työntekijän kanssa. Työnantajan on ilmoitetta-
va siirretyn loman ajankohdasta kaksi viikkoa en-
nen loman alkua tai jos tämä ei ole mahdollista, vii-
meistään viikkoa ennen loman alkamista.
S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksen
mukaan ”toimihenkilöllä on oikeus ruokailla työ-
vuoronsa aikana” ja ”toimihenkilö päättää päivit-
täisen lepoaikansa sijoittumisen”. Lisäksi työehto-
sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on tarken-
nuttu, että ”työvuoroluetteloon merkittävä tavan-
omainen tieto ei ole toimihenkilön kohdalla ruo-
ka- tai kahvitauko”.
Edellä mainitut määräykset tarkoittavat sitä, et-
tä toimihenkilö saa viime kädessä itse päättää sen,
merkitseekö hän työvuorokseen kysyjän esimerkki-
nä mainitsemalla tavalla 7,5 tuntia ja ruokailee sen
aikana työpaikallaan vai merkitseekö hän työvuo-
rokseen 8 tuntia ja ruokailee työpaikan ulkopuo-
lella puoli tuntia, jolloin ruokatunnin pituus vä-
hennetään siitä. Lisäksi toimihenkilö voi työehto-
sopimuksen mukaisten edellytysten täyttyessä poi-
keta työvuoroluettelosta tasoittumisjakson aikana
edellyttäen, että työaika tasoittuu keskimäärin 37.5
tuntiin ko. aikana.
Määräykset estävät sen, että työnantaja pysyvästi
määräisi ruokatauon tai muiden lepoaikojen pituu-
den, sijoittumisen tai määrän. Toimihenkilön lepo-
ajat ovat työehtosopimuksen mukaan hänen itsensä
päätettävissä eikä niitä saada edes merkitä työvuo-
roluetteloon, vaan työvuoroluetteloa tehtäessä tulee
huomioida se, ettei toimihenkilön oikeutta poike-
ta työvuoroluettelosta loukata. Työnantaja määräys
merkitä toimihenkilön säännönmukaiseksi työajak-
si 8 tuntia ja ilmoittaa, että siihen sisältyy puolen
tunnin palkaton ruokatauko, rajoittaisi työehtoso-
pimuksen vastaisesti toimihenkilön oikeutta omal-
la päätöksellään poiketa työvuoroluettelosta palve-
lutilanteen tai sijaisuusjärjestelyjen tämän mahdol-
listaessa. Toiseksi kun otetaan huomioon allekirjoi-
tuspöytäkirjan kirjaus siitä, että työvuoroluetteloon
merkittävä tavanomainen tieto ei ole toimihenkilön
kohdalla ruoka- tai kahvitauko, merkitsisi 8 tunnin
pituisesta työvuorosta määrääminen välillisesti sitä,
että työvuoroluetteloon sisältyisi aina jonnekin ta-
san puolen tunnin ruokatauko, jota ei saa merkitä
työvuoroluetteloon.
Työskentelen esimiehenä S-ryhmän palve-
luksessa ja kuulin työnantajan suunnitte-
levan, että työvuoroluetteloon merkittäi-
siin jatkossa työajakseni 8 tuntia, mihin
sisältyisi puolen tunnin palkaton ruoka-
tauko. Olen siinä käsityksessä, että saan
itse päättää merkitsenkö työvuorokse-
ni esimerkiksi 7,5 tuntia ja ruokailen
sen aikana työpaikalla vai merkitsenkö
työvuorokseni 8 tuntia ja ruokailen työ-
paikan ulkopuolella puoli tuntia. Voiko
työnantaja menetellä aikomallaan ta-
valla?
Työajalla ruokaileva
Lomapäivät hukkaan?
