sivu
|
11
|
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ma-
Ra on valtakunnallinen matkailu-,
hotelli-, ravintola- ja vapaa-ajan-
palvelualan sekä niihin liittyvän hy-
vinvointipalvelualan edunvalvo-
ja ja työmarkkinajärjestö. MaRas-
sa on noin 2400 jäsentä, joilla on
noin 6000 toimipaikkaa. Nämä jä-
senet edustavat yli 85 prosenttia
koko alan liikevaihdosta ja työllistä-
vät noin 60 000 ihmistä. Kävimme
kysymässä
toimitusjohtaja Timo La-
pilta
, miltä alalla näyttää nyt ja mitä
on tulossa.
Miltä alan tulevaisuus näyttää? Mitkä ovat suu-
rimmat haasteet ja uhat?
Lyhyen aikavälin näkymät ovat huonot, eli yleinen
taloustilanteen heikkeneminen Suomessa näkyy
kyllä meidän palveluiden kysynnässä. Ja toisaalta
taas venäläisten matkailijoiden määrän raju putoa-
minen vaikuttaa, eikä nousua ainakaan lähiaikoina
ole näkyvissä. Ja viimeisenä iskuna oli tämä yhteis-
kuntasopimuksen kaatuminen. Sopimus olisi ollut
meille tosi tärkeä: miljardin ansiotulokevennykset
ja vielä se vuodelle 2018 luvattu 238 miljoonan eu-
ron inflaatiotarkastus. Pitkän aikavälin näkymät-
hän meillä on hyvät. Matkailu maailmalla kasvaa ja
Venäjäkin toipuu joskus. Erityisesti Aasiasta odo-
tamme lisää turisteja, vaikka Kiinan talouskehityk-
sen heikentyminen on huono asia. Toinen, varsin-
kin ravintolapalveluiden ja erityisesti ruokaravinto-
loiden käyttöä kasvattava tekijä on kaupungistumi-
nen. Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja käyttävät
palveluita ahkerasti. 20 - 30-vuotiaat ja oikeastaan
jo nuoremmatkin ovat ihan erilaisia ravintolapalve-
luiden käyttäjiä kuin yli 50-vuotiaat.
MaRa on asettanut tavoitteekseen jopa 30 000
uuden työpaikan luomisen matkailu- ja ravin-
tola-alalle vuoteen 2025 mennessä. Miten te
siinä onnistutte?
Tavoite ei ole mahdoton saavuttaa. Toki se edellyt-
tää monia hyviä asioita. Ruotsin vuosien 2006 -
2014 porvarihallitus teki voimakkaita toimia ko-
timaisen kysynnän elvyttämiseksi. Tuona aikana
Ruotsissa syntyi 52 000 uutta työpaikkaa tälle toi-
mialalle, ja se olisi täysin mahdollista meilläkin. To-
ki se edellyttäisi esimerkiksi veropolitiikan muutta-
mista. Meidän lähtökohtamme ovat suurin piirtein
samat, mutta Ruotsissa asiaa on lähdetty korjaa-
maan toisella tavalla. Viime vaalikaudella Suomes-
sa korotettiin monia veroja, jotka selkeästi vaikutti-
vat alan palveluiden kysyntään. Ruotsissa helpotet-
tiin nuortyövoimavaltaisten alojen työllistämistä ja
alennettiin veroja, ja saatiin hyvää kehitystä aikaan.
Jos haluamme samaa kehitystä, se edellyttää meiltä
paljon markkinointia, talouskehityksen suotuisuut-
ta ja sitä, että saisimme Suomessa hintoja alaspäin.
Suomi on tällä hetkellä kallein euromaa, eikä me
sillä tulla pärjäämään. Varsinkin ulkomaiselle mat-
kailijalle hinta on tosi tärkeä tekijä.
Miten alan kiinnostavuutta ja houkutta-
vuutta turvataan?
Tällä toimialalla työpaikat eivät ainakaan vähene.
Meidän tavoite on, kuten jo edellä sanoin, saada li-
sää työpaikkoja. Automatisaatio ja robotisaatio vie
aika monelta alalta työpaikkoja, meidän alalla nii-
tä tuskin häviää muualta kuin pikaruokaravinto-
loista, joissa saattaa olla mahdollista robotisaation
avulla korvata joitakin tehtäviä. Toinen on sitten
se, että tällä alalla on, ei ehkä helppoa mutta mah-
dollista menestyä. Jo hyvin nuorena on mahdollista
päästä esimieheksi. Sitten on yrittäjyys, joka on hy-
vin palkitsevaa, mutta toki kovaa työtä. Ja sillä tiel-
lä menestyvät vain harvat. Lisäksi alamme houkut-
tavuutta lisää kansainvälisyys: saatuasi oppia tääl-
lä voit hyvin helposti lähteä ulkomaille. Uskon, et-
tä nämä ovat ne meidän houkuttelevimmat voimat
tällä alalla.
Henkilöstöjohtamisen ei ole yleisesti aja-
teltu olevan erityisen suuressa roolissa ma-
ra-alan yrityksissä. Onko kuitenkin?
Kyllähän meillä henkilöstöjohtamisen rooli on erit-
täin suuri. Jos henkilöstöä ei kohdella hyvin, ei se-
kään osaa viedä hyvää tunnetta asiakkaalle. Varmas-
ti hektisellä alalla, erityisesti nuorilla esimiehillä ja
nuorilla työntekijöillä on opettelemista, mutta en
tiedä, että meidän alalla mitään erityisiä johtamis-
ongelmia olisi. Henkilöstö on meille hyvin tärke-
ää, varsinkin kun taistellaan hupenevista työnteki-
jämääristä. Meillä on esimerkiksi Helsingissä selkeä
kohtaanto-ongelma: ammattitaitoisista ja oikean
palveluasenteen omaavista tarjoilijoista on pulaa.
Miksi ravintolassa käyminen on Suomessa
niin kallista?
Kustannusrakenne on suurin syy. Ateriassa, jossa
on vähän alkoholiakin mukana, kolmasosa hinnas-
ta menee palkkoihin, kolmasosa raaka-aineisiin ja
kolmasosa sitten muihin kuluihin, josta jää mah-
dollisesti myös liikevoittoa. Liikevoittoa tulee hyvi-
nä aikoina 2 - 5 prosenttia. Meillä on verotus liian
kovaa, henkilöstön sivukulut lian suuria ja raaka-
aineet kalliita, ja tämä on suurin syy ravintolaruu-
an kalleuteen. Ja samanaikaisesti suomalaiset ver-
taavat kotimaan hintoja Viroon, Espanjaan tai Ita-
liaan. Noissa maissa ei juuri ole työehtosopimuk-
sia, ei välitetä verojen maksamisesta tai huolehdita
ihmisten eläkkeistä. Kyse on myös yhteiskuntavas-
tuusta: ihmiset pitävät omassa työssään tärkeänä,
että työnantaja maksaa palkan työehtosopimuksen
mukaisesti ja huolehtii eläketurvasta. Kun mennään
ulkomaille, periaate lentää romukoppaan. Suomes-
sa meidän jäsenyrityksissä ruokaillessaan tietää, et-
tä verot menevät valtiolle, palkat maksetaan tessin
mukaan ja eläkemaksuista huolehditaan. Esimer-
kiksi Virossa ravintoloista 50 prosenttia on har-
maassa taloudessa, kun meillä vain 10 prosenttia.
Onko työvoima liian kallista tai työehtoso-
pimukset liian jäykkiä?
Alamme suurimmat ongelmat liittyvät sunnuntai-
työkorvauksiin ja korvauksiin, joita työntekijöille
maksetaan tekemättömästä työstä. Sunnuntaityö-
korvaukset ovat johtaneet siihen, että vain harvalu-
kuinen joukko ravintoloita pitää ovensa auki sun-
nuntaisin. Kun henkilöstökustannukset ovat nor-
maalistikin jo noin 30% liikevaihdosta, ymmär-
tää hyvin, että kun ne sunnuntaisin tuplaantuvat,
ei aukiolo juuri kiinnosta. Ymmärrän kyllä, että se
on ay-liikkeelle vaikea paikka, mutta yhteenlasket-
tu palkkasumma kasvaisi, kun useammat ravintolat
pitäisivät oviaan auki sunnuntaisin, jos sunnuntai-
työlisä poistettaisiin. Tämähän heijastuu meillä ko-
ko alaan: hotelleissa ja ravintoloissa on mahdolli-
simman vähän työntekijöitä sunnuntaisin.
Yhteiskuntasopimus kaatui - mitä ajatuk-
sia heräsi?
Oli todella harmi, että emme päässeet sopimuk-
seen. Näin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, kun
meillä on haasteita ja ongelmia ehkä jopa enem-
män kuin 90-luvun laman aikana, sopimus olisi ol-
lut enemmän kuin toivottava. Jos hallitus tulee esit-
tämään korvaavia toimenpiteitä, ne iskevät suoraan
meidän alaamme: esimerkiksi alkoholi- tai sähköve-
ron nosto olisivat alalle kipeitä asioita. Kun edelliset
hallitukset korottivat kulutuksen verotusta 2,5 mrd
euroa, sekä kauppa että mara-ala olivat polvillaan.
Valokuva Timo Niemi
